alone

Tekis mieli kirjottaa, mutta mulla ei ole mitään sanottavaa.

Mä vaan istun ja mietin sitä miten yksin oon. Mua ei kiinnosta seura, ei kiinnosta kaverit eikä parisuhde. Tässä teille vuoden tyttöystävä. Haluisin tutustua uusiin ihmisiin, mennä uusiin paikkoihin ja tehdä kaikkea hurjaa. Mutta silti, mä vaan istun koska mua ei kiinnosta.

Hirveen ristiriitaiset fiilikset syömisestä. Mä niin kovasti haluaisin vaan syödä niinku ennen, syödä sitä mitä muutkin ja niin paljon kun jaksan, mut en mä voi. Pelottaa liikaa ja aina ku oon jo melkein antamassa periks, joku ärsyttävä ääni mun päässä kieltää ottamasta sitä ruokaa.

Huominen aamupaino vähän jännittää. Oltiin mökillä ja tuntu että söin hirmuisesti, vaikka kalorit jäikin sinne 700-800. Oliskohan huomenna jo 66kg puolella?

Ei kai mulla muuta. Halusin vaan kertoa miten yksinäiseltä tuntuu.

"tiedäthän sä, ettei laihtuminen tee ketään onnelliseks"

Terveisin mun ravitsemusterapeutti eilen.
En mä onnelliseks haluakkaan, vaan tyytyväiseks. Tyytyväiseks siihen kuvaan, mikä mua kattoo takaisin peilistä.

Jokatapauksessa, mun ravitsemusterapiakäynti oli oikeestaan aika hyvä. Ihana nainen jonka kanssa varmaan jokainen tulis toimeen, eikä mitään niin ahdistavaa kun pelkäsin. Puhuttiin ruoasta, siitä mitä syön ja miten paljon, puhuttiin mun mitoista ja tehtiin uusi ruokavaliosuunnitelma.

Suunnitelmaan on laskettu yli 2000 kaloria jolla mun painon pitäis pysyä näissä samoissa lukemissa, koska mulla ei ole terveydellistä syytä laihtua. Syömiskertoja tulis useempia ja ruokaa, noh, ihan hirmusesti lisää nykyiseen verrattuna. Tuolla se lappu on vieläkin mun vihkon välissä, eikä käytössä niinkun ilmeisesti pitäis.
Kotitehtävänä mulla on syödä päivässä kerran perheen kanssa, sitä samaa ruokaa mitä nekin. Pitäis ainekin maistaa ja sen mä tein tänään! Oli kalapihvejä joita söin 2kpl (kun olin eka tarkistanut niiden kalorimäärän) ja salaattia. Tällähetkellä kaloreita on mennyt tänään jotenkin tosi vähän, johtuen varmaan siitä että nukuin pidempään.
Torstaina saan varsinaisen diagnoosin lääkäriltä ja ilmeisesti mun mieliala-kysely-lomake-jokulappu-jutussa oli ollut jotain, mitä ne alkaa myös hoitamaan.

Painon kanssa mennään jo aamuisin 68 puolella, hyvä mä! Hiljaa hyvä tulee, mutta näköjään nopeastikkin aina välillä. Muuten elämässä asiat ihan okei, ellei parisuhdekriisiä oteta lukuun. Piti lähteä kivasti mökkeilemään kahdestaan, olin jo suunnitellut romanttisen ylläripiknikin ja kaikki mutta noh, ei väkisin.

Muuten valtakunnassa kaikki hyvin!

tänään kalorimäärä klo 17 mennessä n. 332 kcl
aamupaino tänään 68,9kg

miltähän tuntuis kun joku välittäis

Tänään ei oo ollu hyvä päivä. Aamu alko kyllä hyvin, nukuin ysiin asti eikä edes väsyttänyt herätessä vaikka illalla en meinannu millään saada unta. Siitä sitten vaa'alle joka näytti 69,5kg, jesjes! Aamupalaa ja valmistautumaan että lähdetään koiran kanssa koirapuistoon.

Eipäs lähdettykään. En saanutkaan kyytiä mikä piti, enkä kerennyt bussiin koska vanhemmat ei olleet ajokunnossa. Taaskaan. En saanut mistään seuraa ja jatkuva ahdistus on vaan kaatunut kokopäivän niskaan.

Paskimmalta tuntuu, että mulla on ihmisiä jotka tietää mun tilanteen, esimerkiks poikaystävä. Mutta sillon kun tartteisin eniten paikkaa mihin mennä, kerron kuinka paskalta musta tuntuu ja että on pakko päästä pois, niin kukaan ei auta. "Huomen tuntuu paremmalta" ei hirveesti lohduta kun tuntuu siltä että toivottavasti huomista ei edes tulis. Kuka helvetti voi sanoa että oon tärkeä niille, jos kukaan ei kuitenkaan ikinä auta sillonkun pitäs eniten auttaa?

Kävin sitten kaupassa ostamassa juomista ja mansikoita, rahkaa sekä kaksi pasteijaa alennuksesta ja lähdettiin koiran kanssa kävellen meidän mökille. Matkaa sinne on noin 2,5km joten päästiin helposti kävellen. Mansikat söin mökillä, mutta rahkaa en jaksanut ja pasteijat ällötti, söin toisen ja koira mussutti toisen (hups). Nyt olen taas kotona ja hetken hyvä mieli katosi taas. Mua itkettää, ärsyttää enkä vaan jaksais enää yhtään.

Huomen aamulla herätys klo 5.15, että ehdin valmistautua ennen bussiin menoa ja sitten klo 8 ravitsemusterapeutille. Ahdistaa sekin ihan pirusti, en tahdo että kukaan alkaa neuvoa mua syömisen kanssa, koska se on tällähetkellä ainut asia joka menee just niinkun mä tahdon. On ainekin jotain, mitä pystyn kontrolloimaan, kun koko muu elämä vaan tuntuu valuvan sormien läpi. Vittu.


Miltähän se oikeesti tuntuis, jos olis joku joka välittäis ja haluais joskus auttaa?

kuudessakymmenessä!!

Mun aamupaino oli tänään 69,8!!!
Kuuskymmentä-yhdeksän-pilkku-kahdeksan.

Ei mulla muuta.

mättöpäivän jälkeiset fiilikset

Eilen tuli sellanen olo, että aineenvaihdunta olis jotenkin ihan pysähdyksissä ja ollut jo pidemmän aikaa, mutta en vaan oikeen oo saanut sitä mitenkään vauhtiin. Paino ei tipu ja junnasin vaan samalla paikalla. Oon lukenut paljon siitä, että monet pitää tän kuuluisan "mättöpäivän", mut mua on aina vähän kauhistuttanu lähtee syömään yhtään sen yli mitä muullonkaan.

Eilen mä kuitenkin tein sen. Puhuin siitä äitin tekemästä pitsasta johon en ollut päivällä koskenutkaan, mutta illalla söin sitä sekä äitin valmistumisen kunniaks ostettua kinuskikakkua. Välillä tuntu että pitää väkisin tunkea se ruoka kurkusta alas (ja saada pysymään sielä) ja oli kieltämättä ihan jäätävän ällöttävä olo sen jälkeen, mutta ainekin mä söin! Illasta vedin vielä paljon vihreää teetä joka on ihan yks mun lemppareista, ihan siinä toivossa ettei se kakku jäis rasvottamaan mihinkään tonne elimistöön :D 

Kaloreita tuli varmaan kaksinkertasesti ellei enemmänkin mitä normaalisti ja pidin myös vapaapäivän liikunnasta jatkuvan sateen takia, mut mun paino oli silti laskenut, jesjes! Pelkästään 200g, mut oli kuitenkin!

Tänään on ollut sit ihan okei päivä, aamulla kauppareissulle, sit lenkille ja ratsastamaan ja illan siivosin yli tunnin ajan huonetta, viimein täälläkin kehtaa olla. Ostin kaupasta semmosta vähäsokerista hilloa, koska haluisin tehä banaanilettuja mut normihillo ei niiden kanssa oikeen houkuttele. Sen lisäks ostin kokeiluun steviaa ja chian-siemeniä jos saisin leivottua jotain terveellistä.

En tiiä oonko hirveen vainoharhainen, mutta mua jotenkin pelottaa jo pelkästään noiden banaanilettujen teko. Tiiän että siinä ei ole mitään epäterveellistä, mutta jotenkin pelkkä ajatus siitä että se on joku lettu, tekee siitä hirveen epäterveellisen olosen. Katotaan jos kuitenkin uskaltaisin tehä huomenna! Tänään paino oli illalla sama kun aamulla, joten siihenkin oon ollu tosi tyytyväinen nyt.

Nyt vedän vähän mun luotto-rahkaa ja real-leipää teen ja pepsin kanssa ja rupeen kattomaan jotain sarjaa. Ihanaa viikonloppua kaikille!

paino tänään 70,3kg

kalorit tänään n. 850kcl

mä oon niin lomalla

Tuntuu ihan uskomattomalta että mä tässä just alotin kesäloman. Tänään viimeset koulujutut pois alta, olo on ihan äärettömän helpottunut viimeinki! Tänään meillä oli koepäivä ja nyt haluan vaan työntää kaikki koulujutut piiloon pöydän alle (ihan kirjaimellisesti) ennenkun pitää ruveta lukemaan syksyn yo-kirjotuksiin. Eilen kävin kans kesätyöhaastattelussa, toivottavasti saan paikan niin tää kesän taloudellinen ahdinkokin vähän helpottais :D

Muuten tässä mennään ihan perinteisesti, oon tänään koittanut syödä vähän enemmän kun tuntuu että aineenvaihdunta on ihan kokonaan pysähtynyt. Aamulla vaaka näytti ihan ok lukuja, mutta se syöminen on silti ihan hirveen vaikeeta. Äiti oli tehnyt ihan superhyvän näköstä pitsaakin, mutta mua vaan liikaa ahdisti se kuinka paljon kaloreita siinä (ennenkaikkea pohjassa) on joten piti jättää välistä. 

En tiedä onko muilla samoja fiiliksiä, mutta jotenkin kaikista entisistä inhokkiruuista on tullut mulle semmosia "herkkuja" nykyään. Maksalaatikko on ihan yks lemppari, se semmonen kaupasta suoraan paketissa ostettava. Tänään söin sitten sitä koulun jälkeen kun kasvispihvi-varastot alkaa käydä vähiin ja koitin tosiaan kerätä vähän enemmän kaloreita. Normaalisti pyöritään päivässä siellä 700-900 kcl paikkeilla, tänään jos pääsisin vaikka 1100 niin olisin ylpeä, vaikka se vähän kauhistuttaakin.

Koko päivän on tullut vettä ja taidan pitää mun huilipäivän lenkkeilystä. Niitä tosin tulee varmasti viikonloppunakin kun menen poikaystävän luokse, mutta hän onneksi tietää mun tilanteen eikä pakota syömäänkään sellaista mikä tuntuisi pahalta. Maanantaina ekaa kertaa ravitsemusterapeutille heti aamulla ja torstaina sitten koululääkärin luokse, jonka jälkeen mennään mökkeilemään!

Kaikkea kivaa on siis tulossa, vaikka mua vähän jännittääkin kotoa pois liikkuminen, kun en voi itse jatkuvasti päättää mitä suuhuni laitan. Paino on onneks ollut laskemaan päin ja tein ite jääteetä joka on pistänyt vähän nesteitä liikkeelle. Ei se kovin hyvää oo, mutta kyllä sitä juo :D

Jee ja ihanaa kesälomaa kaikille muillekki, vaikka se ei ihan vielä alkaiskaa!

aluksi

Itsensä vihollinen. Sellainen musta tuli, tytöstä joka rakasti elämää.

Miten ja miksi? Ja kuka mä edes olen?

Aloitetaan eka siitä viimeisestä, eli siis kuka mä olen ja mitä mä haluan. Jos ei tartteis puhua suoraan, kertoisin olevani kaksoistutkinto-opiskelija, heppatyttö ja lenkkeilijä, mutta ei, nyt puhutaan suoraan. Opiskelen siis kaksoistutkinnossa erittäin vaihtelevalla (pääosin huonolla) menestyksellä, ratsastanut olen pienen ikäni ja lenkkeilen ihan vaan kuluttamisen takia. Näiden juttujen lisäksi rakastan elokuvia, sitä kun asiat hoituu ilman että tarvii nähdä paljon vaivaa niiden eteen ja sitä kun paino laskee. 

Siitä itsensä vihollisesta sitten. Tipautin elokuu 2015- joulukuu 2015 välillä 28kg painoa ammattilaisen tekemällä ruokavaliolla ja olin ihan järjettömän ylpeä itestäni. Sitten, jouluaattona mun päässä napsahti kun ekan kerran poikkesin mun ruokavaliosta ja söin suklaatikkarin. Ja miten tyhmältä se kuulostaakaan, mun syömishäiriö alko siitä saakelin tikkarista. Mä oksensin, tai aineki yritin mut tosi huonolla menestyksellä. Eihän siinä paino noussut mut sen jälkeen mun ajatusmaailma muuttu ihan täysin.

Nyt, tasan 5kk jälkeen ollaan tilanteessa jossa mua ahdistaa aivan helvetisti. Onhan tässä tapahtunut ihan hirveesti kaikkea, mutta niihin voin palata joskus tulevaisuudessa tarkemmin. Nykytilanne on kuitenkin se, että kaikki suuhun menevä ahdistaa. Mun ruokavalioon - joka puolvuotta sitten oli ihanteellisen terveellinen - kuuluu nykyään wok-vihannekset, kasvispihvit, ruisleipä ja rasvattomat rahkat sekä hedelmät, noin niinku päällisin puolin. 

Oon hakenut apua ja sen saaminen on tosi alussa vielä, mutta ehkä jokupäivä helpottaa. Halusin kuitenkin jonkun paikan jonne purkaa mun ajatuksia ja tekemisiä ja tälleen blogin kautta se tuntu helpoimmalta.

Muuten mun elämässä on asiat suhteellisen hyvin. Kohta alkaa viimein kesäloma ja nyt jos koskaan mä kaipaan sitä ihan järjettömästi. 

laihduttamisen aloituspaino 3.8.2015 110kg

mitat tällähetkellä 71kg/176,4cm

ruoasta tänään n. 791 kcl

ruokailut 3kpl